Puolivuotias lapsonen

Oon ihan järkyttynyt miten aika on mennyt näin törkeän lujaa. Yritän päästä parhaillaan eroon Pilkkeen kutsumisesta pennuksi kun ei se sitä kauaa enää ole mutta vaikeaa on... Viimeiset vajaa puoli vuotta on ollut kyllä ihan parasta aikaa ikinä, Pilke on kaikkea mitä toivoin ja enemmänkin. Harrastuksia ajatellen se on ihan todella lupaava, vauhtia ja virettä riittää, mutta ikinä Pilkkeellä ei ole keittänyt kunnolla yli. Se pysyy toistaiseksi täydellisesti järkevän toiminta-alueen rajoissa ja sillä on ihan loistavat mahikset tehdä pyydetyt jutut näyttävästi ja nopeasti ja sopivalla vireellä.

Pilke palkkautuu lelusta ja namista, on superahne mutta myös vahvasti lelun perään. Se osaa juosta kuolleelle palkalle, noutaa lelua, vaihtaa kädessä olevaan leluun tai vaihtaa kesken leikin namiin ja siitä takaisin leluun. Lelupalkkaa pystyy käyttämään fiksusti ja Pilke tekee oikeasti töitä sen eteen, ainoa haasteita tuottava juttu sen kanssa on hieman laajahko rallattelurinki, Pilke käyttää tasan tarkkaan koko alueen hyödykseen ja täten rallattelee ympäri hallia mikä tuottaa ryhmätreeneissä omat haasteensa meidän treenaamiselle XD Kaikki ei ihan arvosta hurjasti leluaan tappavaa, valon lailla kiitävää penturakettia...

Pilke oppii nopeasti ja on fiksu. Se voisi tarjota paremmin, tällä hetkellä se paljon käy vain makaamaan rauhoittumisasentoon mutta sitähän tässä on vahvistettu ja siinä sinnikkäästi pysymistä, en siis valita. Rauhoittuminen on sille hyvin vahva käytös, ja etenkin alustalleen se rauhoittuu heti leikkimisenkin jälkeen ongelmitta ja pysyy siinä kohtuullisesti vaikka itse liikkuisinkin. Kuitenkaan Pilke ei ole syvästi rauhallinen vaan enemmän odottaa vaan jonkun toiminnan alkamista. Kotona se rauhoittuu sitten paremmin, yritetään siirtää käytöstä vielä häkkiin tai matolle! Pilkkeelle on vähän arjessa vaikeaa rauhoittua uusissa tilanteissa, esimerkiksi vieraiden kanssa se on aivan mahdoton riehumaan. Aika paljon se kuljeskelee ja leikkii muutenkin sisällä, mutta tarvittaessa osaa oikeasti hyvin rauhoittua ja uskon, että ikäkin vaikuttaa vielä vahvasti.

Lenkillä Pilke kestää hyvin vapaana ja ohitukset sujuvat nykyään melko hyvin varsinkin namien kanssa. Hihnassa kiskominen on ihan mahdotonta ja sille yritän parhaillaan keksiä ratkaisua. Pahimmasta jännityksestä toisia koiria kohtaan ollaan päästy yli ja välillä Pilke haluaisi leikkimään, mutta välillä saatttaa käydä niin että ohitukset menee ahdistuneesti hihna tiukalla pakoon juostessa. Päästyään tutustumaan Pilke on tähän mennessä tullut kaikkien kanssa juttuun eikä se enää sen jälkeen jännitä, eikä esimerkiksi hallilla toiset koirat aiheuta sille mitään ongelmaa. Kaikkia ihmisiä se rakastaa yli kaiken ja on vähän turhan innokas tervehtimisessä... Mutta mieluummin näin kuin että niitä tarvitsisi pelätä!

Arjessa Pilke on melko rohkea nykyään eikä mikään tuota sille suurempia ahdistuksia. Julkisilla se kulkee hyvin, kauppakeskuksissa viihtyy mainiosti eikä autotkaan tuota ongelmia. Matkustaa ongelmitta niin takakontissa, takapenkillä kuin jaloissakin, mihin olen ehdottomasti tyytyväinen! Sisäsiisti se ei vielä täysin ole, mutta nyt on taas monta päivää mennyt ilman kummempia vahinkoja. Yöt se pidättää hyvin ja pitkään ja nukkuukin mun kanssa pitkiä unia ja vielä päälle makoilee aamulla kainalossa, mutta iltaisin saattaa sattua vahinkoja. Yksinolot vietetään edelleen hyvin rajatussa pelkistetyssä tilassa, yksi kokeilu vapaana huoneessa riitti ja saimme hyvästellä ikkunalaudalla majailleen tuoksutraakkipuuni... Yleisesti Pilke on kuitenkin hiljaa ja siivosti, mutta hammastelee mielellään kaikkea ja saa siksi jatkaa vielä rajattuja yksinoloja.

Kokonaisuudessaan Pilke on ollut vallan täydellinen just mulle <3 Vähän se on ehkä turhan hullu ja itsesuojeluvaistoton ja pelottaa jo nyt ajatus miten tulen sen perässä agilityradoilla kestämään kun vauhtia riittää, mutta lupaava kaikinpuolin niin kotona, liikkeessä kuin harrastuksissakin. Innolla odotan mitä tulevaisuus tuo tullessaan näin mahtavan koiran kanssa!