3. maaliskuuta 2018

Sirun järjestämä jännitysmomentti ja uusi kaveri

Saatiin uusi, ihana kaveri seuraksemme. Viima on tullut tämän kanssa hyvin juttuun, ei edes päältä päin välttämättä muutamaa aivastusta lukuunottamatta näkyisi minkä se sai kaverikseen. Siru taas, Sirun olo ei nyt ole kovin hyvä.

Nenäpunkkia ei näillä vielä ole ollutkaan. Pelkäsin jo kennelyskää kun Viima aivasteli päivän pari normaalia useammin ja kerran tai pari yskähti lenkillä, mutta Siru kertoi lyhyillä reverse sneezing -kohtauksilla ettei aihetta kennelyskän pelkoon ole. Saatiin onneksi lääkitykset nopeasti ja pysytään hieman eristyksissä pari viikkoa, onneksi enään viikko karanteenia jäljellä. Aina pitää kuitenkin jotain jänskää tapahtua, joten Siru alkoi oireilla viime viikoloppuna hyvin oudosti.

Metsällä nokka ei toimi, ei lenkillä. Siru ei juurikaan haistanut mitään viikonloppuna. Se alkoi myös käyttäytyä oudosti, oli vähän poissaoleva ja allapäin. Tuijotteli tyhjyyteen ja pälyili ympärilleen. Ensimmäisen kerran kiinnitimme huomiota tähän lauantaina. Se kuitenkin meni nopeasti ohi, ja emme muistaneet koko "kohtausta". Maanantai-iltana alkoi kuitenkin tapahtua. Hitaasti edeten Siru alkoi käyttäytyä oudommin, maanantaina saunasta tullessamme se tärisi aivan hulluna, pälyili ympärilleen häntä koipien välissä, ei halunnut liikkua tai syödä. Vatsa oli aivan pinkeä, ilmeisesti Siru jännitti sitä. Siru vaikutti olevan joko aivan paniikissa tai järkyttävän kipeä. Isäni käytti koiran pihalla, mutta käytös ei muuttunut. Sirun kulkeminen oli outoa, se ikäänkuin säntäili, ei liikkunut normaalisti. Olo ei pihalla käynnistä helpottunut, koira jäi eteiseen istumaan eikä suostunut poistumaan.

Tässä vaiheessa soitettiin päivystävälle eläinlääkärille. Pelättiin kohtutulehdusta tai suolitukosta, eikä koiran olokaan lähtenyt helpottamaan. Niinpä Siru lähti käymään eläinlääkärillä, keskellä yötä. Siellä otettiin verikokeita, ultrattiin, tutkittiin koko koira läpikotaisin. Mitään ei löytynyt, tuloksena oli nenäpunkkilääkityksestä aiheutuneet keskushermosto-oireet. Näiden pitäisi loppua kun lääke poistuu kehosta, viimeistään torstaihin mennessä. Siru on edelleen oudohko, mutta onneksi jo paljon parempi. Saatiin toisen merkkiset lääkitykset, joilla lääkitään nenäpunkki pois. Kallis reissu tuli, mutta ainakin varmistettiin, ettei koira löydy aamulla kuolleena kohtutulehduksen tai suolitukoksen takia. Nyt parannellaan kotona vähän iisimmin ♥

2 kommenttia:

  1. Aivan järkyttävän kamalaa, että tuommoista voi tulla lääkkeestä. Tsemppiä ja paranemisia Sirulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Säikäytti kyllä huolella, lisäksi lääke annettiin jo torstaina eli reaktio tuli todella myöhään. Viima saa saman lääkekuurin loppuun mistä Siru oirehtii, sillä ei onneksi ole ollut mitään! Harvinaisia näiden pitäisi olla mutta kuitenkin näitä tapahtuu kun paketin kyljessäkin taitaa näistä varoitus olla 😮

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥