Nose Workin korkkaus!

Jes, eilen oli odotettu Nose Workin aloituskerta! Meidän "ryhmässä" on vain kaksi koiraa, joten saadaan ainakin tehokasta treeniä! Kouluttaja vaikutti supermukavalta ja kannustavalta, sekä antoi kattavasti vinkkejä mitä kannattaa tehdä kotona ja näin edespäin. Muutenkin treenipaikkakin oli todella mukava, aikaisemmin en täällä ole treenaamassa käynytkään!

Aloitettiin alkeiskurssi pikaisella teoriaosuudella, jossa käsiteltiin yleiset ohjeistukset treenien kulusta, kerrottiin nose workista, miten tässä lajissa pääsee kilpailemaan, miten lähdetään treeneissä etenemään. Varsin tiiviisti kerrottu mutta kattava tietopaketti tästä lajista! Itselläni olikin pohjatiedot jo melko hyvin hallussa, mutta kyllä siinä uuttakin tietoa tuli mukana. Kurssilta saatiin myös kotiin eukalyptus- haju, sekä huopatassun palasia, siis pieni aloituspaketti kotitreenejä varten. Mahtavaa näin, näitä hajuja kun ei aivan joka paikasta saa! Jos nose work kiinnostaa, kannattaa kurkata tämä linkki!

Teoriaosuuden jälkeen päästiin treenaamaan, vuorotellen aina lyhyt hetki kerrallaan. Järjestely oli aika mahtava, pieni pätkä treeniä, tauolle, ja nopeasti takaisin treenaamaan. Koiralle ei tullut liian pitkää pätkää kerralla opettelua, mutta tauot ei olleet tylsästyttävän pitkiä! Aloitettiin treenaaminen päästämällä koira laatikolle, jonka päällä oli nameja sekä hajustettu huopatossu. Aina palkkaa ja kehuja jos koira itse tarjosi erikseen haistamista. Nopeasti jätettiin namit pois ja etsittiin pelkkää hajunlähdettä. Päästettiin koira laatikolle, haistamisesta palkka. Lisättiin vielä mukaan muutama uusi tyhjä laatikko, jolloin palkka tietenkin edelleen vain haistamisesta. Viima selkeästi hoksasi jutun nopeasti ja tarjosi itse aktiivisesti haistamista. Tosin lisäksi muun muassa etutassut laatikolla, takatassut laatikolla, kaikki tassut laatikolla, kiertämistä... Ilman naksutinta sujui paremmin, kun Viima tajusi keskittyä vain yhteen asiaan.

Treenatessa Viima oli vallan onnellisen näköinen koira, hirveällä innolla aina laatikoille ja aktiivisesti työskenteli! Odotan innolla seuraavaa kertaa, laji vaikutti tämän kerran perusteella niin meidän jutulta, Viima tykkää ihan älyttömästi ja minunkin mielestä laji on oikeasti todella mielenkiintoinen! Onneksi saatiin kotiläksyjä mitä treenata ennen seuraavaa kertaa!

Pahoittelut surkeasta laadusta!

Agility

Eilen viikkotreeneissä meillä oli rata, ohjaajille fysiikkatreeniä sekä kepittelyä. Viiman vire pysyi aivan mahtavasti ylhäällä, se teki kaiken innokkaasti ja vauhdilla! Ihan joka kerta ei olla näin lujaa menty. Radalla oli aika paljon puolenvaihtamisia ja etenemissuoria. Viima luki ohjausta kivasti, itse kämmäsin ainakin yhden kohdan täysin oman ohjauksen (puutteen :D) takia. Viima irtosi todella kivasti, ei ollut yhtään kädessä kiinni! Toisen putken ulostulolla oli pieniä ongelmia, ensin Viima meni pituuden väärässä suunnassa välistä kun kaartoi liian löysästi, mutta ohjattuani itse lähempää ja voimakkaammalla kutsulla, pysyi Viima oikealla puolella eikä mennyt ylimääräisiä. 

Kepeillä mentiin erityisesti avokulmaa, jossa itse meinasin lähteä liian vauhdilla etenemään -> Viima hyppää keppeihin sisään vasta kolmannesta välistä. Omalla vauhdinmuutoksella ei ollut mitään ongelmaa! Ja millä vauhdilla se kepitti! Keppien viimeisetkään välit eivät olleet millään lailla ongelmalliset, kertaakaan ei lähtenyt oikomaan. Mahtavaa, ehkä ne lähtee tästä edistymään, kohta voikin siirtää jo osaksi rataa kun tekniikka on hallussa! ♥

Henkilön Viima & Emilia (@viimakoiruus) jakama julkaisu 28. 08ta 2017 klo 10.37 PDT

OnniDog 2017

Enää alle kaksi viikkoa! Oletko sinä tulossa?

OnniDog on siis koiratapahtuma 7.-10.9. Jämsän Himoksella, josta lisää täällä. Itse kuulin kyseisestä tapahtumasta jo viime vuonna, mutten kerennyt enää ilmoittautua. Tänä vuonna muistin keväällä taas asian, ja päätin alkaa järjestellä käytännönasioita. Vaikka muutama mutka olikin matkassa, päästään me lähtemään tapahtumaan perjantaista sunnuntaihin, en malta odottaa! Lajikirjo on aivan valtava, minkä lisäksi tarjolla on lähes jokaisen makuun luentoja, muuta ohjelmaa, rentoa yhdessä tekemistä, paljon samanhenkisiä ihmisiä... Pientä ongelmaa tuotti laittaa aikatauluihin kaikki mitä halusin Viiman kanssa kokeilla! Kuitenkin, lopulta meidän aikataulut näyttää tältä:

Perjantai
13.00 Leikitys
15.00 Agility
17.00 Kickbike
18.00 Dobo

Lauantai
09.00 Rally-toko
10.00 Leikitys
11.30 Krista Karhun luento
14.00 Jirka Vierimaan luento
16.00 Frisbee
20.00 Rentoutustuokio

Sunnuntai
13.00 Pallopaimennus
15.00 Nose work
17.00 Rally-tokon möllikisat ja Temppurata

Olen niin tyytyväinen näihin aikatauluihin; sain kaiken mahtumaan mitä halusinkin! Vaikka olisihan esimerkiksi esine-etsintä ollut vielä mielenkiintoinen kokeilla. Erityisen innolla odotan leikitystunteja ja rentoutustuokiota, uskoisin, että ne tekevät varmasti hyvää Viimalle! Kerrankin saadaan kunnon vinkkejä Viiman leikittämiseen ja lelulla palkkaamiseen. Luentoja odotan myös hyvin innolla, olisin voinut ottaa niitä vaikka kuinka monta vielä lisää...
En malta odottaa! Onko teistä kukaan tulossa?

Agility

Maanantaina aksassa käytiin pyörähtämässä pientä radanpätkää, haasteena meille tuli neljäs este ja oma liikkuminen. Neljäs este saatiin kuitenkin sujumaan pakkovalssilla, vaikka kokeiltiin myös saksalaisen tyylistä. Pakkovalssi tuntui omaan käteen sopivalta! Viimalla oli mukavasti vauhtia ja energiaa, se kulki hyvin ja luki omaa ohjaustani. Itse en osannut antaa sille aikaa mennä esimerkiksi putkissa, vaan pingoin jo eteenpäin jolloin Viima ahdistuu -> hidastaa vauhtia. Muista odottaa koiraa! Viima saa paljon enemmän itsevarmuutta, kun ikäänkuin juostaan kilpaa/yhtämatkaa. Lisäksi oma liike tökki alkuun, eli lähettäessäni Viimaa esimerkiksi putkelle, pyäshdyin liian äkisti jolloin Viima heti reagoi liikkeeseeni eikä mene putkeen. Pitää muistaa pitää oma vauhti tasaisena! Treenien jälkeen käytiin juoksemassa koirakaverin kanssa. Viima tykkäsi kun pääsi painimaan vapaana pitkästä aikaa, molemmille teki hyvää. Kyllä oli onnellisen väsynyttä koiraa illalla!

Henkilön Viima & Emilia (@viimakoiruus) jakama julkaisu 21. 08ta 2017 klo 9.59 PDT

Sunnuntaina olin pävän Suur-Savon kennelpiirin nuorten järjestämässä lajiintutustumispäivässä mukana järjestämässä tapahtumaa. Viiman kanssa käytiin pyörähtämässä JH-näytöksessä vaikkei se omin laji olekaan. Loppuaika seurattiin esityksiä, oltiin meidän teltalla ja juteltiin ihmisten kanssa. Viima oli rapsuteltavana ja vallan tyytyväinen rooliinsa! Ja pakko kehua; niin nätisti kuljettiin ihmisjoukossa koirien keskellä! Toisiin koiriin Viima ei edes erityisesti reagoinut lukuun ottamatta kahta kaveriaan, joiden kanssa olisi pitänyt saada painia.. Päivä oli myös mainio tilaisuus harjoitella häkkikäyttäytymistä, pystytin meidän häkin tapahtuman reunalle varjoon ja Viima sai siellä oleilla sen puolikkaan ajasta pätkittäin. Alkuun huusi, mutta pitkään ei mennyt kun rauhoittui jo hiljenemään häkissä! Selvästi edistyttiin jo yhden päivän aikana, pitäisi kärsivällisesti tätä treenata. Oli kyllä mahtava päivä, toivottavasti päästään tulevaisuudessakin mukaan tälläisiin!

Ensimmäinen virallinen

Pahoittelut hiljaisuudesta blogin puolella, itselläni on ollut paljon muutakin tekemistä. Syksy tulee muutenkin olemaan kiireinen, tiedossa on Nose Workin alkeiskurssi, Onnidog-koiratapahtuma, talkoilua kotikisoissa, sekä hirveä määrä omia menoja. Postaustahti tulee siis hiljenemään, yritetään nyt edes panostaa laatuun määrän sijasta :D

Tänään startattiin meidän virallinen tokokoeura, Viimalle vieraassa hallissa Kaisa Poutasen tuomaroimana. Lähipäivinä ollaan treenattu palkkaamattomuutta hyvin ahkerasti, ja selkeää edistystä on kyllä näkyvissä! Palkkaamattomuus ei todellakaan ollut este, oikeastaan Viima suhtautui siihen hyvin. Kotona vedettiin parina päivänä koko alokkaan setti ilman palkkaamista, no problem. Kokeessakaan tämä ei aiheuttanut ongelmaa, mahtavaa! Edes samassa paikkiksessa ollut Viiman paras kaveri ei häirinnyt suoritusta, tosin hallissa oli hirveä määrä uusia hajuja, mitkä saivat seuruun ja liikkeiden välit vähän takkuamaan, hirveä haistelu ja vähän ulapalla oleva koira.

Paikkamakuu 1 min - 10 Vähän haisteli ja pää kääntyili odottaessa, kerran haukahti turhautuessaan. Muuten aika kivasti!
Seuraaminen - 7,5 Todella kivoja pätkiä, todella löysiä pätkiä. Pari kertaa jäi haahuilemaan taakse ja kontakti rakoili välillä, mutta muuten ihan jees. Muutama ylimääräinen käsky.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 9 Maahanmeno oli melko hidas ja perusasento hieman vino.
Luoksetulo - 9 Sama kuin äskeisessä, perusasento oli vino ja vauhtia olisi saanut olla vähän enemmän.
Noutoesineen pitäminen - 8 Viima ei ottanut heti, otti vasta hetken kuluttua. Kapula oli vähän ällö, ote oli todella kevyt mutta piti kuitenkin loppuun asti.
Kauko-ohjaus - 9 Istu-maahan oli ainakin vähän turhan hidas.
Estehyppy - 9 Alkuperusasennon korjasi.
Kokonaisvaikutus - 9 Piste taisi tippua maan satunnaisesta haistelusta ja muutenkin vastaavista, Viima oli vähän haahuilevalla tuulella.


Yhteensä 177,5p, 1-palkinto ja luokkavoitto! Mahtava Viima, etenkin ensimmäiseksi kokeeksi onnistui superisti! Saa nähdä jäädäänkö metsästämään koularia vai siirrytäänkö avoimeen luokkaan, nyt kuitenkin treenaataan perusasennot kuntoon, sekä aloitetaan avoimen liikkeiden hiominen. Super Vimpula! ♥

Agilityt

Viime viikolla tuli treenattua omatoimisesti hallilla kerran ja kotona kerran. Rengasta, puomin ylösmenoa, leikkimistä, super ♥ Viima hakee aivan älyttömän hyvin kontakteille ja vauhti alkaa olla kovempi! Putket oli hallilla yök, ehkä kuumuus vaikutti asiaan. Putkesta tullessa karkasi KAHDESTI Aalle, juosten täydellisillä juoksareilla suoraan yli. Joo, koira joka ei vielä kaksi viikkoa sitten suostunut kiipeämään edes puomille :D Aloin kuitenkin miettimään aalle juoksareiden opettamista, pysäytyksiä paljon koiraystävällisemmät terveyden kannalta. + Kontaktialue on niin iso, että Viima lähes varmasti osuu kontaktialueelle. Saa nähdä miten lähdetään etenemään näissä! Rengas oli hallilla taas hankala, minkään sortin irtoamista en sanoisi olleen. Toisella omatoimikerralla kuitenkin aivan super, suurimman osan meni renkaasta! Jos keskittyminen tästä esteestä kuitenkaan yhtään heikkenee, esimerkiksi radan osana kun vire on korkeammalla, oikaisee helposti väleistä. Vähän sama tilanne kuin keppien kanssa. Varmuuuta, varmuutta.

Omatoimisesti treenaamassa, naksuteltiin rengasta ja mentiin puomia. Videolla ei ole mikään nopein suoritus, mutta hyvät treenit oli!

Henkilön Viima & Emilia (@viimakoiruus) jakama julkaisu 3. 08ta 2017 klo 7.36 PDT

Tänään viikkotreeneissä hirveän mukavaa rataa! Jotenkin sai kivasti itse liikkua, mutta kuitenkaan vauhti ei kasvanut liikaa -> ei ollut kauhea kiire. Kerrankin osasin itse liikkua oikein, suoraan ja osasin miettiä rataantutustumisessa meille molemmille sopivimman ohjaustavan. Suurin osa meni esteiden 1-3 toiselta puolelta, mutta jotenkin ajattelin Viimalle olevan paljon selkeämpi, kun menen sisäpuolelta. Ongelmia ei edes pahemmin ollut, takaaleikkaus putkelle on Viimalle hankalin. Kääntyy katsomaan minuun, ei onneksi hypännyt takaisin. Ei auttanut yhtään putken poispäin osoittava suu.. Viima sai kehuja treenikaverilta ihanasta käytöksestään, kun oli niin iloisena kulkemassa vierellä kohti alkua ja uutta yritystä, ihana!

Ihanat treenit tänään! Taottiin Viimalle päähän ettei hypyistä tulla ali ja rata onnistui kivasti ❤️ Blogissa lisää kiinnostuneille!

Henkilön Viima & Emilia (@viimakoiruus) jakama julkaisu 7. 08ta 2017 klo 11.29 PDT

Rimat oli ensimmäistä kertaa radalla 50cm korkeudessa. Hups, heti ali. Voi Viima, ei näin! Laitettiin sitten rima poikittan oikean riman alle, toinen pää maassa. Vielä se sujahti pirulainen ali suurimmasta välistä, nostettiin toinenkin pää estämään ali meno. Kun tajusi, ettei ali ole pääsemässä ja pakko on hypätä, meni yli ja jatkoi samalla tavalla. Ja miten se hakikaan hypyille kun sai hirveät kehut jokaiselta! Kertaakaan ei yrittänyt ali, kun taottiin rautalangasta, että mennään muuten yli joka ikinen kerta. Jos jää maksiksi, ollaan muuten aika pulassa kun vielä pitäisi saada 10cm rimoja nostettua.. Voi apua. Toisaalta en edes haluaisi hypyttää niin korkeita, saa nähdä tullaanko koskaan jatkamaan agia jos Viima jää maksiksi. Hypyt on niin korkeita ja koirat siellä nopeita, kiva olisi kuitenkin edistyä pidemmällekin kuin ykkösluokkaan. Toivon siis syvästi, että jää pikkumaksiksi. Rajatapaus siitä jokatapauksessa tulee, mittakepillä mitattuna toisella kerralla 49,7cm, toisella 50,3cm. Jännää, odotan kauhulla mittaustilaisuuksia!

Viima 2v

Viima, Vimpula, Höppänä täyttää 2 vuotta. Sinällään tuntuu, että se olisi ollut meillä aina, toisaalta tuntuu, että vasta se olisi tullut taloon pikkupentuna. Voi apua, mihin aika menee!

Viima on opettanut mulle ihan älyttömästi kaikkea. Olen saanut opetettua sen yhteiskuntakelpoiseksi, meidän arki on helppoa ja mukavaa. Viiman voi ottaa mukaan hirveästi miettimättä, se kulkee mukana ongelmitta. Harrastuksissa se on osoittautunut mahtavaksi harrastuskaveriksi, minulle. Sillä riittää virtaa ja energiaa, mutta kotona se osaa rauhoittua lepäämään. Mahtava koira, jonka kanssa on ollut ihana päästä olemaan. Toivon, että tulevaisuudessakin pysytään terveinä ja meillä on edessä vielä paljon kaikkea. Onnea Viima ja sisarukset ♥

Viima 4kk

Viima 1v

Viima 2v

Agionnellisuus

Olipa motivoivat aksatreenit! Hirveä agimasis oli ennen näitä, mutta saatiin treeneissä meidän kontaktiongelma aukeamaan, kepit meni superisti ja radalla ei ollut ongelmia. Ratana perinteinen suoraa, käännös, suoraa ja näin edelleen- rata, tosin rengas vaikeutti huomattavasti, lisäksi radalla oli muuri ja pituus, mutta näissä ei ongelmaa. Viiman rengashan on HYVIN heikoilla vesillä, joten päädyttiin ottamaan sitä erikseen ja ohittamaan kyseinen kohta radasta. Muu rata meni aika hienosti, Viima meni miten pitikin, itse säädin vaihteeksi ohjauksen kanssa. Muistiin: Muista tasainen vauhti putkille! Pysäytän vauhdit kerrasta tai käännyn liian aikaisin yleensä, jolloin Viima ei mene putkeen. Huomautuksen jälkeen menikin jo puhtaasti! Lisäksi Viima himmaili vauhdissaan epävarmuutta kun itse sinkosin liian kauaksi koirasta edelle, joten kokeiltiin myös lähteä yhtä matkaa putkelta ja tuli siihen hiukkasen lisää vauhtia.

Renkaalla Viima meni lähinnä renkaan sivuilta tai alta, pari onnistunutta saatiin onneksi kanssa. Koira näytti siltä kuin ei koskaan olisi rengasta nähnytkään, vaikka se oli jo melko varmoilla pohjilla yhdessä vaiheessa. Joo, mikäköhän aivokatkos Viimalle tuli? Kyllä se palkatessa vähän alkoi tajuamaan, mutta tämä tehotreeniin! Ensin renkaan suoritustapa Viimalle varmaksi päähän, sitten omaa etäisyyttä ja uusia kulmia. Pitää päästä hallille omatoimailemaan!

Kepeillä mentiin ensin kahdeksalla kepillä, sitten täydellä sarjalla. Palkkasin suurimmaksi osin lelulla, ja ai että se riehui ihanasti ♥ Täysin samanarvoinen palkka sillä hetkellä namin kanssa. Vauhti oli alkuun hidas, mutta varsinaisia epäonnistumisia ei ollut kuin pari! Kerran jätti viimeisen välin tekemättä ja kerran sukelsi kepeille väärästä välistä, muuten meni tasaisen varmasti. Eikä haitannut vaikka itse takaaleikkasin, super koira! Kepit menee nyt jo melko varmasti, lähtisin nyt hakemaan varmuutta lyhyellä pätkällä, erilaisia lähetyskulmia, omaa etäisyyttä, liikehäiriötä ja vähemmän koko keppipätkän hinkkaamista. 

Puomilla selitin jo aivan epätoivoisesti kouluttajalle meidän tilannetta, sillä sen lisäksi että kontaktit alkoivat valua ja olla epävarmat, ei Viima enää uskaltanut kiivetä koko hökötykselle. Ties mistä tuokin johtui, sillä mitään pahaa ei koskaan ole puomin päällä tapahtunut! Kuitenkin, kokeiltiin sitten ja saatiin Viima tsempattua puomille, siellä löytyikin sitä vauhtia aika paljonkin kun uskalsi ylösmenon kiivetä. Hupsu koira, lopputuloksena olikin että meidän puomi on oikeastaan älyttömän hyvällä mallilla! :D Nyt paljon ylösmenoja ja tsemppaamista, kohta voidaankin siirtyä jo A-esteelle ja keinulle! Hirveän mahtava fiilis tuli tästä puomiyllätyksestä, odotin ihan hirveän kauheaa pakan leviämistä...

Agikuume on valtava, pakko päästä omatoimitreenaamaan joku päivä! Treenien lopuksi käytiin mittakepillä kokeilemassa paljonko Viiman säkä sanoisi kun sitä ei koskaan ole muualla kuin kotona mitattu. Harjoiteltiin pöytäkäytöstä ja otettiin pari kertaa mitta. Tulokseksi saatiin 49,7cm ja 50,3cm. Odotan kauhulla kummaksi tuo jääkään, maksiksi vai pikkumaksiksi. Rajatapaus tulee kuitenkin olemaan, voi vitsit. Mutta mieluummin pikkumaksiksi, Viima ei niin nopea ole ja korkeat hypyt saa sen tahmaamaan vaan entisestään sen lisäksi, että mieluummin yli 55cm rimat mentäisiin alakautta. Tiedossa siis mittausasennon opettamista, toivon kaikki sormet ristissä että Viima jää pikkumaksiksi! Makseihin jos joudutaan, ei luultavasti kisaamaan asti lähdetä..

Henkilön Viima & Emilia (@viimakoiruus) jakama julkaisu 31. 07ta 2017 klo 12.05 PDT