1. toukokuuta 2017

Mitä tekisin nyt toisin?

Mitä tekisin nyt toisin, jos saisin kelattua aikaa taaksepäin? Mitä teen erilailla seuraavan koiran kanssa kokemuksesta oppineena? Viiman sosiaalistaminen onnistui mielestäni hyvin, tämän koiran kanssa on helppo kulkea kaikkialla, autossa, veneessä, kävellen ja julkisilla, ihmisruuhkissa, metsissä, erilaisilla alustoilla eikä ääniarkuuttakaan juurikaan ole. Tämä on aivan älyttömän ihana ominaisuus Viimassa, ja tämä on meidän ylpeydenaihe, samoin katsekontakti. Mutta kyllä niitä muita juttuja sitten löytyykin!


  • Lelupalkkaus. Aivan pienestä lähtien palkkaisin enemmän lelulla, pienen pennun kanssa harjoittelisin leikkimisen ja lelupalkkauksen perusasioita. Erilaisia leluja, häiriöitä ja palkkaustapoja, luopuminen ja muut. Viiman kanssa nämä jäi harmittavan vähälle, ja nyt olen joutunut tekemään moninkertaisen työn saadakseni Viiman leikkimään. Tästä olenkin kirjoittanut jo täällä. Pentu kun luontaisesti on leikkisämpi ja innokkaampi!
  • Rauhoittuminen. Viiman rauhoittuminen oli todella hyvällä mallilla ja sitä treenattiin, mutta jotenkin se jäi siinä viiden kuun iän paikkeilla. Joo, voin sanoa, ettei meidän taukokäytöksessä ole juuri mitään kehuttavaa, ja se nyt onkin työn alla. Väsähteleväisen pennun kanssa olisi hyvä opettaa rauhoittumista, aina ja kaikkialla! Rauhoittuminen on aivan liian aliarvioitu taito.
  • Ohitukset. Niitä ei kannata jättää tekemättä koiran täyttäessä vuoden, T: kokemusta on, nykyään ohitukset on huonontuneet huomattavasti kun puolivuosikkaana mentiin niin nätissä kontaktissa kaikki ohi! 
  • Paljon koirakontakteja! Viima leikkii todella rajusti, sitä kun ei koskaan komennettu olemaan rauhallisempi. Onneksi Viima on tämän suhteen helppo persoona eikä haasta riitaa, mutta jotenkin kummassa etenkin vanhemmat tuppaavat ärsyyntymään sen pentumaisesta lähentelystä..  
  • Hihnakävely. Viiman kanssa se jäi ikäänkuin tarkoituksella, sillä halusin panostaa siihen, että koirani kestää vapaana kiltisti, lähellä ja kuuntelee. Mutta olisi sitä silti pitänyt ottaa vähän myöskin, kun pennun kanssa ei vielä huomaa, kun hihna kiristyy,, 
  • Hiljaa oleminen. Vahtihaukkuminen iski salakavalasti joukkoomme, joten olisi pitänyt aivan pienestä pitäen kiinnittää huomiota, ettei esimerkiksi ovikellon äänille haukuta! Pienenähän ei hirveästi haukuttu vielä, mutta olisi pitänyt ennakoida! Haukkumisesta lisää.
  • Enemmän kontakteja muihin eläimiin. Lemmikkikanit herättää Viiman sisäisen ajokoiran, tälläistä olisi pitänyt päästä pentuna tapaamaan! Hevosienkin ohituksissa olisi parantamisen varaa, joten kotieläimiin sosiaalistaminen. Onneksi ymmärtää edes, että rottiin ei kosketa! Siskoni kesyrotat oikeastaan vaan saa Viiman haluamaan leikkiä, Viima aina heiluttaa ujosti hännäntöpöään häkin edessä ja kallistelee rottasille päätään...

Seuraavan kanssa sitten! Töitä on saanut joidenkin asioiden kanssa tehdä enemmän kuin olisi ehkä
tarvittu, omaa tyhmyyttäni. Mutta kyllä me vielä päästään sinne päämäärään mutkienkin kautta, vaikka kestäisikin pidempää kuin suoraan meneminen! Ja onhan Viima jo nyttenkin itselleni niin unelmien täyttymys ja sen ylittäjä, ensimmäiseksi koirakseni sillä on todella vähän vakavampia ongelmia. Mitä itse olisit tehnyt toisin koirasi kanssa?

4 kommenttia:

  1. Mä oon paljon miettinyt kanssa mitä tekisin toisin pennun kanssa, ja ehdottomasti leikkisin paaaljon enemmän ja panostaisin siihen että koira haluaa tuoda lelun mulle ja haluaa leikkiä mun kanssa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mulla täysin sama! Viiman kanssa jäi aivan liian vajaaksi pentuna. Nykyisin kun olen leikkimisen eteen tehnyt töitä, on palkkaantuminen jo tosi jees, mutta voi kuule jos Viima huomaa että taskussa on namiakin! :/ Ja toi tuominen on meilläkin hankalaa, kun sen leikin aloittaa, niin ei sitä lelua haluaisi takaisin tuoda. Mieluiten juoksee itsekseen ja karkaisi koirakaverien luokse! :D Onneksi voi opettaa vanhempanakin!

      Poista
  2. Mielenkiintoinen postaus!

    Itse panostaisin sosiaaliseen palkkaukseen, aloittaisin jäljestämisen jo pienen pennun kanssa sekä lähtisin rakentamaan seuraamisen vähän eri tavalla. Pääasiallisesti en muuttaisi muuten mitään radikaalisti, muutamia koulutusvaiheita jatkaisin hiukan pidempään. Vaikka nykyiset toimintatavat ovat sopineet nykyiselle koiralle niin seuraava koira voi olla taas ihan eri puusta veistetty ja kaikki ajatukset ja toimintatavat menevät uusiksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta! Seuraavan kanssa tulee varmaan toistettua kaikki samat virheet, koirat kun on niin erilaisia yksilöitä! Itsekään en tekisi kovin radikaaleja muutoksia, nää on näitä pieniä mukavuusjuttuja.

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥