31. joulukuuta 2017
Hyvää uutta vuotta kaikille ♥
Kiitos kaikille mukana olleille ihan mahtavasta vuodesta. Tämä vuosi on sisältänyt itselleni paljon uuden oppimista, rippikoulun, peruskoulun viimeisen syksyn ja paljon kaikkea muuta. Viiman kanssa ollaan kisattu ensimmäistä kertaa virallisissa tokokokeissa, mölleilty aksassa, kehitytty huikeasti eteenpäin, kokeiltu nose workia ja koettu paljon kaikkea kivaa. Olen valokuvannut ja oppinut siitä paljon, vaikka vieläkin on ihan törkeän paljon opittavaa. Ollaan retkeilty ja pääsin viimein jo pitkään haaveilemalleni reppuretkelle. Koettiin ensimmäinen eikä varmasti viimeinen OnniDog, ollaan saatu aivan mahtavia tuttuja sosiaalisen median puolelta ja käytiin Koiramessuilla. Olin tämän vuoden Suur-Savon kennelpiirin nuorisojaostossa ja sitä kautta pääsin mukaan kaikkeen kivaan toimintaan. Olen haaveillut pennusta mutta ennen kaikkea nauttinut Viiman kanssa olemisesta ja elänyt omaa pitkäaikaista unelmaani. Jatketaan samaan malliin, en malta odottaa mitä kaikkea ensi vuosi tuokaan tullessaan ♥ Joten näillä puheilla, tervetuloa vuosi 2018!
25. joulukuuta 2017
Tavoitteiden toteutuminen 2017 ja uudet tavoitteet vuodelle 2018
Olen aina rakastanut lukea tavoitepostauksia ja vihdoin pääsen kirjoittamaan meidänkin tämän vuoden tavoitteista. Löysin nämä jostain paperilappuselta laatikosta ja etsiminen oli työn ja tuskan takana, mutta, tässä ne nyt on!
- Agilityn aktiivinen treenaaminen ja möllikisojen korkkaaminen.
Tämä ollaan saavutettu ja kirkkaasti! Möllikisoissa käytiin jopa kolmissa, virallisiinkin olisi sinällään loppuvuodesta voitu jopa mennä. Tämän vuoden aksoihin olen kokonaisuudessaan supertyytyväinen, enkä koskaan olisi uskonut että oltaisi jo tässä vaiheessa, aksaa kun takana on nyt kuukauden tai pari yli vuoden!
- Arjen pienet ongelmat kuriin. Tällä olen tarkoittanut muun muassa hihnassa vetämistä, turhaa vahtimista, vapaanaoloa hallitummaksi, vieraita vasten hyppimistä ja rauhoittumista.
Jaa. Hihnassa Viima osaa kävellä nätisti viimeistään muutaman muistutuksen jälkeen. Jos itse panostaisi joka ikisellä lenkillä, olisi hihnakäytös varmasti vieläkin parempi! Mutta tämä käy itselleni enkä enempää taida jaksaa puuttua, eli suoritettu! Vahtiminen ei ole millään tavalla hellittänyt, mutta vapaana pysytään lähes aina tosi kivasti. Tosin siinä ei suurta ongelmaa edes ollut, mitälie olen ajatellut. Sama vähän vieraita vasten hyppimisessä, vaikka Viima sitä vieläkin tekee ei se nyt ole suurin ongelma. Rauhoittumista on kanssa opeteltu ja se alkaa olla suurimmaksi osaksi hallinnassa!
- Reppureissu
- Uusia koirakavereita
Hups, oltiin aivan yhtä epäsosiaalisia kuin aina aiemminkin. Livenä ei tullut juuri ketään tavattua, ehkä muutama uusi koirakaveri. Mutta Instagramin puolella voisin sanoa tutustuneeni hyvin moneen ihmiseen!
- Palkkaus paremmaksi
Tässä ollaan kehitytty aivan törkeästi! Lelupalkkaus onnistuu jo hyvin, namipalkka toimii edelleen. Lelu-nami vaihdot voisi olla seuraava mitä tämän suhteen harjoitellaan, mutta nykytilanne on jo vuoteen takaperin verrattuna aivan huikea ♥
- Oma kehittyminen kouluttajana
Kyllä itse sanoisin, että olen kehittynyt vuoden varrella! Sheippaamisesta olen oppinut paljon lisää, osaan palkata koiran paremmin, aksaohjaajana olen selkeästi kehittynyt, osaan suunnitella ohjauksia paremmin ja osaan valita paremmin meille parhaiten sopivat koulutustekniikat. Mutta aina voi kehittyä ja halu olla aina vaan parempi on kasvanut!
- Terveenä pysyminen
Suurella mittakaavalla joo kyllä. Mutta en kyllä sanoisi, hiivan puhkeaminen kuitenkin oli aika iso juttu. Keväällä pieni haava tassunpohjassa, josta hiiva ilmeisesti lähti kehittymään, sitten hiivan kanssa taistelu alkukesästä. Nyt syksyllä hiiva on taas meinannut nostaa päätään, onneksi ei pahemmin. Lisäksi kesällä 50/50 -ruokinnalla ollessaan Viima ilmeisesti herkistyi naudanlihalle. Tästä varmaan kirjoittelen enemmänkin, mutta maha ei siis enää kestänyt naudanlihaa vaan veti samantien sekaisin.
Tavoitteet 2018
- Agilityn mittaustilaisuus
- Ensimmäiset viralliset startit aksassa, ehkäpä ensimmäinen nolla?
- Doboilua aktiivisemmin!
- Turhan vahtimisen hillitseminen, edes vähäsen?
- Uudet koirakaverit olisi edelleen kivoja!
- Terveenä pysyminen. Toivotaan, ettei hiiva uusisi ja pysyttäisi muutenkin terveenä, sekä koira että ohjaaja!
- Nose Workia edes välillä aktivointimielessä.
- Kulujen ylös laittaminen! Olen yrittänyt jo liian monta kertaa, nyt jatketaan loppuun saakka.
- Valokuvaajana kehittyminen
- Ennen kaikkea hauskaa pitäminen! Itse ainakin suuntaan katsetta liikaa tulevaisuuteen enkä osaa nauttia hetkestä.
23. joulukuuta 2017
19. joulukuuta 2017
Epävirallinen hajutesti 8.11.
Käväistiin tosiaan epävirallisessa nose workin hajutestissä 8.11. Ei ole vielä tullut kirjoiteltua, hupsista.. Tuloksena oli hylätty, vaikka tyytyväinen olenkin. Viima merkkasi kaksi laatikkoa, toisen vähän heikommin, toiselle istui. Oma käytös oli erilainen kun arvelin toista laatikkoa ja pyysin Viimaa sitä haistelemaan, jolloin ajatteli samantien, että pitäisi ilmaista. Oikea laatikko löytyi kuitenkin, itse vain mokasin ja valitsin väärän laatikon. Milloinkohan sitä oppisi vain antamaan koiralle rauhan etsiä, ilman että häseltäisin itse mitään?
Nose Workin suhteen ollaan nyt muutenkin vähän taukoiltu. Oma motivaatio ei kovin korkealla ole, ei sitten tehdä. Nose on ja tulee pysymään meidän hömppälajina, tehdään kun huvittaa ja halutaan. Joulukuun alussa olisi ollut virallinen hajutesti mihin meitä epiksissä kovasti kannustettiin, mutta en nyt sinne kuitenkaan osallistunut. Pitäisi olla Nose Work Finland ry: n jäsen, ja jäsenmaksu + ilmomaksu olisi ollut liikaa siihen nähden, ettei vielä ihan valmiita olla ja kerettäisi tällä jäsenmaksulla kisata vain yhdet kokeet. Joten katsotaan kun löytyy seuraavat! Ehkä me sitten mennään hajutestiin, tällä hetkellä hömppäillään nosea ihan vain aktivointina.
Nose Workin suhteen ollaan nyt muutenkin vähän taukoiltu. Oma motivaatio ei kovin korkealla ole, ei sitten tehdä. Nose on ja tulee pysymään meidän hömppälajina, tehdään kun huvittaa ja halutaan. Joulukuun alussa olisi ollut virallinen hajutesti mihin meitä epiksissä kovasti kannustettiin, mutta en nyt sinne kuitenkaan osallistunut. Pitäisi olla Nose Work Finland ry: n jäsen, ja jäsenmaksu + ilmomaksu olisi ollut liikaa siihen nähden, ettei vielä ihan valmiita olla ja kerettäisi tällä jäsenmaksulla kisata vain yhdet kokeet. Joten katsotaan kun löytyy seuraavat! Ehkä me sitten mennään hajutestiin, tällä hetkellä hömppäillään nosea ihan vain aktivointina.
13. joulukuuta 2017
Messari 2017
Vuoden yksi koiramaisista kohokohdista, nimittäin Koiramessut Helsingin Messukeskuksessa. Itse pääsin ainoastaan yhdeksi päiväksi, ehdottomasti olisin halunnut myös muille päiville. Mutta yksikin mieluummin kuin ei mitään! Tänä vuonna messut oli aiemmista poiketen kolmipäiväiset, spesiaaliperjantai sisälsi paljon tietoa koirien hyvinvoinnista ja koirien kanssa työskentelemisestä. Koko viikonloppu sisälsi paljon koiranäyttelyitä, ostoskojuja, esityksiä ja tietoiskuja. Rotutorilla ei tänä vuonna harmikseni ollut juurikaan minua kiinnostavia rotuja, sääli. Olisi ollut mahtava tapa tutustua rotuihin ja päästä juttelemaan. Ohjelmista kävin itse katsomassa nuorten agilitynäytöksen, pallopaimennus-shown, lampaiden paimennusnäytöksen, houkutusten highwayn, sankarikoirien palkitsemisen ja koirakeilauksen. Ehdottomasti parhaita oli tietenkin aina yhtä hauska houkutusten highway sekä uutena lampaiden paimennusnäytös. Pieni hinku olisi päästä kokeilemaan paimennusta! Ehkä mekin sitten joskus...
Koiranäyttelyitä en kerennyt rotukehillä seurailemaan, mutta toisaalta ei ne itseäni pahemmin edes kiinnosta. Mutta RYP ja BIS kehät katsottiin! Kasvattajakehät on jotenkin kiinnostavia, lisäksi tottakai ykkösryhmä sekä vitos- ja kutosryhmät. Kannustettiin sitten omia suosikkeja ja laitettiin omaan järjestykseen siskon kanssa, ihan parasta! :D Junior Handlerin SM-finaalit kanssa katsottiin ja kannustettiin, on meidän kennelpiirillä vaan niin mahtavia nuoria handlereita. Ostoskojuilla kierrellessä meni taas useampi tovi ja on se koiratarvikeshoppailu vaan niin mukavaa! Mukaan tarttui Berran kojulta paljon kaikkea, uusi treeniliivi (♥), ihana kauan himoittu fleecehihna, uusi kapula pureskellun tilalle, naksutin ja muiden suosittelema geelipallo. Lisäksi täydellisiä nameja, harmi ettei tajuttu ostaa kerralla kahta pussia! Lisäksi kierrellessä saatiin paljon esitteitä ja näytepakkauksia matkaan, näitä tuli hamstrattua hyvin paljon...
![]() |
Spottaa nälkäisen koiran kuono :D |
Pakko päästä myös ensi vuonna! Messari vaan on semmoinen minne on aina pakko päästä. Parhaat tarjoukset ja ostomahdollisuudet, kiinnostavia esityksiä, paljon tietoa, suurimmat koiranäyttelyt ja hirveä määrä samanhenkisiä ihmisiä. Ehkä ensi vuonna kahdeksi päiväksi?
8. joulukuuta 2017
Neitvuoren Hiidenkierros
Käväistiin syyslomalla kiertämässä Neitvuoren Hiidenkierros yhden yön retkenä koko perheen kanssa. Matkaa tuli yhteensä n. 15km, lähdettiin ensimmäisenä päivänä puolenpäivän jälkeen ja kerettiin ennen pimeää kodalle. Reitti oli osan matkaa todella hyvin merkitty ja selkeä, mutta ainakin kahdesta kohdasta mentiin väärälle polulle huonojen opastuksien takia. Kyltit oli huonoissa paikoissa ihan oudoissa kohtaa, esimerkiksi vasta risteyksen jälkeen. Ensimmäisellä hudilla päädyttiin takaisin lähtöpaikkaan, toisella kertaa umpipusikkoon. Kodalle kuitenkin selvittiin vaikka karttaa piti ihan kunnolla käyttää. Lisäksi kartat oli eri näköisiä eri sivuilla, lopulta oikea kartta oli kodan opastekyltissä.
Kota oli oikein mukava ja neljälle hengelle + kahdelle koiralle juuri sopivan kokoinen. Pidettiin tulia ja lämmitettiin kotaa. Yö oli aikas kylmä, en sanoisi meidän varusteidenkaan mitään parhaita olleen. Mutta siitä selvittiin! Toisena päivänä kierrettiin Kotkanpesävuoren ja Neitvuoren kautta pidempi puolisko, maisemat oli kyllä nättejä! Kelitkään ei mitään huonoimpia olleet, vaikka olisi lämpimämpi ollut parempi. Kokonaisuutena retkestä jäi todella kiva fiilis vaikkei yö mikään parhaiten nukuttu ollutkaan. Viima sai itse kantaa omat varusteensa Hurtan repussaan, ja ihan kivasti se se päällä kulki. Yön ajaksi sai Pompan päälle, vähän oli sekin päällä ehkä kylmä, muttei Viima makuupussiinkaan olisi halunnut. Siru sen sijaan paleli vähän enemmän kun sillä ei kunnollisia varusteita ollut, mutta makuupussin sisällä se taisi yön viihtyä. Oikein mainiosti toimivat retkikoirina ja pakko on päästä jatkamaan retkeilyä, ei tosin yön yli ainakaan talvisin. Retken myötä tuli todettua, että kylmällä säällä päiväretket sopii ehkä itselleni paremmin.. :D
1. joulukuuta 2017
Tokokoe 7.10.
Havahduin hetki sitten siihen asiaan, etten ole kertonut missään Viiman toisesta tokokokeesta! En löytänyt yhtään päivitystä sitten mistään, joten korjataanpa asia. Sisko siis kisasi Viiman kanssa toisen virallisen kokeensa 7.10. kotihallillamme. Lopputuloksena ollaan enää yhden ykkösen päässä TK1:stä!
Paikkamakuu - 9 Jäi vinoon makaamaan.
Seuraaminen - 9 Vinot perusasennot?
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 9 Hitaahko, vino perusasento.
Luoksetulo - 10
Noutokapulan pitäminen - 9 Pureskeli kapulaa.
Kauko-ohjaus - 8 Nousi vasta toisella käskyllä istumaan.
Estehyppy - 9.5 Kontakti rakoili minun perään?
Kokonaisvaikutus - 10
Yhteensä 184p ALO1 ja sijoitus kolmanneksi! ♥ Sitten vain metsästämään viimeistä ykköstä alokasluokasta! Vinot perusasennot on nyt tehosyynäyksen alla, samoin kapulan mälvääminen ja kaukot. Pilkunviilausta mutta koukuttavaa sellaista ♥
Paikkamakuu - 9 Jäi vinoon makaamaan.
Seuraaminen - 9 Vinot perusasennot?
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 9 Hitaahko, vino perusasento.
Luoksetulo - 10
Noutokapulan pitäminen - 9 Pureskeli kapulaa.
Kauko-ohjaus - 8 Nousi vasta toisella käskyllä istumaan.
Estehyppy - 9.5 Kontakti rakoili minun perään?
Kokonaisvaikutus - 10
Yhteensä 184p ALO1 ja sijoitus kolmanneksi! ♥ Sitten vain metsästämään viimeistä ykköstä alokasluokasta! Vinot perusasennot on nyt tehosyynäyksen alla, samoin kapulan mälvääminen ja kaukot. Pilkunviilausta mutta koukuttavaa sellaista ♥
26. marraskuuta 2017
Lunta ♥
Tänään aamulla herätessä ulkona oli ihana yllätys lumesta pitävälle. Ja sitä tulee vain lisää! Toivon, että nämä lumet nyt säilyisivät edes hetken, niin paljon valoisampaa ja mukavempaa kun ei tarvitse miettiä tassujen kuraisuutta. Viima rakastaa lunta yli kaiken, tänään aamulla oli niin iloinen päästessään ulos hepuloimaan! En kestä kuin onnellisen näköinen koira se oli saadessaan juosta vapaana lumihangessa, itse kävellessä perässä lumi kenkien alla narskuen. Mahtavaa ♥
Lähiaikoina on joutunut muistuttelemaan astetta enemmän ohituksista tuon koiran kanssa. En tiedä mistä on tullut mutta kun niille kavereille pitäisi päästä vähän pörhentelemään! Murahtelua kuuluu aivan liikaa ohituksissa, en tiedä olisiko yksi osasyy juoksuisen ajokoiran kanssa kävely. Kun pitää keskittyä siihen, että saa ajokoiran pidettyä tiukasti hihnassa, niin Viima tuppaa vaan tulemaan siinä hihnan päässä perässä. Selkeästi saanut kulkea liian rajoittamattomasti ohituksissa, nyt olen taas ottanut namiohitukset käyttöön ja toivottavasti ei kerkeä tulla tavaksi. Kakan maisteluakin on taas alkanut esiintymään, Viima pliis ei. Kaivoin kuonokopan kaapista ja toivon, ettei sitä tarvitsisi taas alkaa käyttämään. Pöh, tuhma koira. Ja Siru on kanssa. Pirulainen tuhosi Viiman paracordpannan. Ei kai auta kuin kehitellä uutta, tai sitten jo ihan just olevasta Messarista saattaisi tarttua jotain mukaan... En malta odottaa, kohta pääsee jo nauttimaan Messarin tunnelmasta ja shoppailemaan, ostoslista on jo valmiina!
Viima on saanut aksatreenien ohessa ja ruoan yhteydessä opetella pitkästä aikaa uusia temppuja! Alkusyksystä opetin sen pitämään tussia suussaan ja "piirtämään", nyt oli vuorossa kuonon maahan painaminen ja kyljelleen kääntyminen. En kestä kuinka nopeasti se oppiikaan! Ja tarjoaa kun kokee että käynnissä oleva tehtävä käy tylsäksi... Sain siskolta terveisiä tokotreeneistä, Viima oli paikkamakuun ajan painanut kuonon maahan, nostanut ylös ja jatkanut tätä, sitä seuraavalla kerralla taas taukojen ajan tarjonnut kyljelleen menemistä. Heh, ehkä kohta se jättäisi uudet temppunsa rauhaan ja vaikka rauhoittuisi tauoiksi?
Viima on saanut aksatreenien ohessa ja ruoan yhteydessä opetella pitkästä aikaa uusia temppuja! Alkusyksystä opetin sen pitämään tussia suussaan ja "piirtämään", nyt oli vuorossa kuonon maahan painaminen ja kyljelleen kääntyminen. En kestä kuinka nopeasti se oppiikaan! Ja tarjoaa kun kokee että käynnissä oleva tehtävä käy tylsäksi... Sain siskolta terveisiä tokotreeneistä, Viima oli paikkamakuun ajan painanut kuonon maahan, nostanut ylös ja jatkanut tätä, sitä seuraavalla kerralla taas taukojen ajan tarjonnut kyljelleen menemistä. Heh, ehkä kohta se jättäisi uudet temppunsa rauhaan ja vaikka rauhoittuisi tauoiksi?
18. marraskuuta 2017
Hierojalla
Pitkästä aikaa Viima pääsi hierojalle! Tuli kyllä tarpeeseen, sen verta löytyi jumeja tuosta koirasta. Niin sanotut pomppulihakset oli jumissa, yleinen jumi aksakoirilla. Selästä löytyi kipupiste ja jumia viimeisen kylkiluun jälkeen, tämän hieromisessa kesti todella pitkään ja kipeä oli. Ihme ettei arjessa ole näkynyt, tämäkin yleinen aksa- ja tokokoirilla. Myös niska oli jumissa oikealta puolelta tokon toispuoleisuuden takia, vaikka kuin ollaan yritetty venytellä ja tehdä temppuja jne tasapuolisesti. Onneksi saatiin kaikki jumit auottua.
Hierottavana Viima oli tällä kertaa aivan kauhea. Kerjäsi namia kun erehdyin sen alkuun sen avulla patjalle houkuttelemaan. Jumien aukominen sattui eikä ollut miellyttävää, halusi tilanteesta pois mikä ei yhtään tilannetta auttanut. Paikoillaan oleminen oli vaikeaa ja hirveästi olisi pitänyt päästä hierojan kasvoja nuolemaan... Mutta on se mukava koira sen suhteen, että vaikka välillä tekikin kipeää eikä niin mukavaa ollut, ei mitään murinoita tai mitään ja hieroja oli vielä hieronnankin jälkeen kiva tyyppi ♥
Hierottavana Viima oli tällä kertaa aivan kauhea. Kerjäsi namia kun erehdyin sen alkuun sen avulla patjalle houkuttelemaan. Jumien aukominen sattui eikä ollut miellyttävää, halusi tilanteesta pois mikä ei yhtään tilannetta auttanut. Paikoillaan oleminen oli vaikeaa ja hirveästi olisi pitänyt päästä hierojan kasvoja nuolemaan... Mutta on se mukava koira sen suhteen, että vaikka välillä tekikin kipeää eikä niin mukavaa ollut, ei mitään murinoita tai mitään ja hieroja oli vielä hieronnankin jälkeen kiva tyyppi ♥
12. marraskuuta 2017
Suunnitelmia ja tavoitteita - Agility
Uuden treeniryhmän myötä piti vastata pieneen alkukyselyyn. Pitkitin ja pitkitin vastaamista kunnes se oli pakko toteuttaa. Meidän tavoitteita vain oli niin hankala yrittää kertoa! Agilityssä omat ajatukset on vaihdelleet niin rajusti meidän historian aikana, välillä on vain tehnyt mieli lopettaa koko harrastus, välillä ollaan edistytty vauhdilla ja olen kaavaillut vaikka mitä suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Haluan kisaamaan, mutta en sitten meidän etenemisestä niin tiedä. Tottakai tahdon edetä ja toivoisin, että vielä joku päivä me juostaan Viiman kanssa kolmosissa. Eikä se haamuvalioituminenkaan paha olisi...
Tällä hetkellä tilanne on se, että suurin osa esteistä on periaatteessa lähes kisavalmiita. Keinu, kepit ja A on vielä vaiheessa, mutta kepit onnistuu jo osana rataa. Kepeille tarvitaan nyt paljon varmuutta, uusia kulmia sekä erityisen paljon omaa liikehäiriötä. Kepit ei siedä yhtään vielä omaa liikkumista, pitää mennä lähellä vieressä, muuten jää välejä välistä. Näitä siis tehotreeniin, keppien perusidea on kuitenkin jo hallussa, mutta jos oma liikkuminen ei onnistu, rajoittaa se radalla aika paljon.
Aalle aloitin juoksariprojektin boxilla. Tätä ollaan tehty hirveän vähän, itse en osaa edetä mitenkään tässä :D Viima juoksee todella nätisti kontaktialueeseen osuen varmaankin mellkein yli 90% suorituksista. Varmaan lähdetään varmistamaan osumia jotenkin alas, mutta periaatteessa A menee jo osana rataa. Tätä työstetään nyt treeneissä, tarvitaan vauhtia ja tarkkuutta! Boxitekniikka kuitenkin on hallussa, sen kanssahan voi treenata kotioloissakin.
Keinun aloitin itsenäisesti bang gamella. Keinun toisen pään alle laitoin siivekkeet, ja aloin naksuttelemaan tarjoamalla osumista keinulle. Alkuun pamaus ja liike jännitti paljon, nyt ne ei enää häiritse. Viima tajusi idean todella kivasti, ja olenkin nyt enää pitänyt kädellä keinun toista päätä koko ajan vähemmän ylhäällä. Tavoitteena olisi saada keinulle kivat ja varmat 2on/2offit, joita Viima lähti itse todella kivasti keinulle tarjoamaan. Keinuprojektista olen nyt hirveän innoissani, päästiin treenaamaan taas pientä tekniikkaa ja tapa on itselleni selkeä ja helppo treenata myös omatoimisesti! Ollaan edetty nyt siihen, että luodaan varmuutta vaikka keinu liikkuisikin, pamaus ei enää ole paha. Eiköhän ensi vuoden puolella jo päästä tätä liittämään kokonaisena ratoihin!
Erikoisesteitä ollaan nyt kanssa treenattu, renkaasta tuli Viimalle todella kiva alkusyksyn rengassulkeisten myötä. Todella harvoin menee enää alta tai sivuilta, nyt tähänkin se oma liikehäiriö yms mukaan. Muurissa ei ole ongelmia, tosin korkeutta pitää nostaa, pituudessa samoin pituutta. Pussia treenattiin kerran erityisesti ja Viima lähti itse juoksemaan hirmuisella vauhdilla läpi! Oletin että joudutaan tekemään hirveästi hommia pussin kanssa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että siitä tulikin kiva este. Pitää käydä joku päivä hallilla kokeilemassa jäikö suoritustapa päähän! ;)
Vauhti ja vire on lähiaikoina parantuneet ihan hirveästi, en tiedä edes mistä mutta jotenkin kuitenkin. En valita, treeneissä on saanut juosta ihan kunnolla! Enää pitäisi saada omaan päähän taottua että tuo koira oikeesti osaa, tällä hetkellä en luota osaamiseen ja olen esimerkiksi takaakierroissa koko ajan tiellä ja muutenkin. Irtoamista päästään kanssa nyt tehotreenaamaan kun vauhti alkaa olla kunnossa, mahtavaa ♥ Motivaatio on korkealla, innolla odotan että päästään menemään kokonaisia ratoja, uusi ryhmä oli huomattava parannus meidän aksalle! Ollaan edistytty hirveästi ja motivaatio on paljon korkeammalla, oikeastaan meidän olisi pitänyt vaihtaa ryhmää jo paljon aikaisemmin. Olisikohan ensimmäiset startit ensi vuodelle semmoinen todellinen tavoite?
Mittauskin on tiedossa jossain vaiheessa, saa nähdä mihin kokoluokkaan sitä ollaan menossa. Itse kovasti haluaisin saada Viiman pikkumakseihin, en halua rikkoa koiraa sitä 10cm korkeammilla esteillä. Mieluummin jäätäisi vaikka rajatapaukseksi kuin makseihin, liikaa vauhtia ja korkeutta meille. En oikeasti tiedä, mitä teen jos me joudutaan makseihin, tällä hetkellä motivaatio on niin korkealla. Eikä agilityn ole tarkoitus olla mitään korkeushyppykisoja, onneksi rimakorkeuksia laskettiin edes se vähä, mitä nyt. Ehkä me mennään mittauksiin jo tämän vuoden puolella, toinen vaihtoehto olisi sitten keväämmällä. Toivottavasti löytyisi läheltä joku tilaisuus!
Tällä hetkellä tilanne on se, että suurin osa esteistä on periaatteessa lähes kisavalmiita. Keinu, kepit ja A on vielä vaiheessa, mutta kepit onnistuu jo osana rataa. Kepeille tarvitaan nyt paljon varmuutta, uusia kulmia sekä erityisen paljon omaa liikehäiriötä. Kepit ei siedä yhtään vielä omaa liikkumista, pitää mennä lähellä vieressä, muuten jää välejä välistä. Näitä siis tehotreeniin, keppien perusidea on kuitenkin jo hallussa, mutta jos oma liikkuminen ei onnistu, rajoittaa se radalla aika paljon.
Kepit heinäkuussa.
Keinun aloitin itsenäisesti bang gamella. Keinun toisen pään alle laitoin siivekkeet, ja aloin naksuttelemaan tarjoamalla osumista keinulle. Alkuun pamaus ja liike jännitti paljon, nyt ne ei enää häiritse. Viima tajusi idean todella kivasti, ja olenkin nyt enää pitänyt kädellä keinun toista päätä koko ajan vähemmän ylhäällä. Tavoitteena olisi saada keinulle kivat ja varmat 2on/2offit, joita Viima lähti itse todella kivasti keinulle tarjoamaan. Keinuprojektista olen nyt hirveän innoissani, päästiin treenaamaan taas pientä tekniikkaa ja tapa on itselleni selkeä ja helppo treenata myös omatoimisesti! Ollaan edetty nyt siihen, että luodaan varmuutta vaikka keinu liikkuisikin, pamaus ei enää ole paha. Eiköhän ensi vuoden puolella jo päästä tätä liittämään kokonaisena ratoihin!
Elokuussa rataa, mukana pituus
Erikoisesteitä ollaan nyt kanssa treenattu, renkaasta tuli Viimalle todella kiva alkusyksyn rengassulkeisten myötä. Todella harvoin menee enää alta tai sivuilta, nyt tähänkin se oma liikehäiriö yms mukaan. Muurissa ei ole ongelmia, tosin korkeutta pitää nostaa, pituudessa samoin pituutta. Pussia treenattiin kerran erityisesti ja Viima lähti itse juoksemaan hirmuisella vauhdilla läpi! Oletin että joudutaan tekemään hirveästi hommia pussin kanssa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että siitä tulikin kiva este. Pitää käydä joku päivä hallilla kokeilemassa jäikö suoritustapa päähän! ;)
Vauhti ja vire on lähiaikoina parantuneet ihan hirveästi, en tiedä edes mistä mutta jotenkin kuitenkin. En valita, treeneissä on saanut juosta ihan kunnolla! Enää pitäisi saada omaan päähän taottua että tuo koira oikeesti osaa, tällä hetkellä en luota osaamiseen ja olen esimerkiksi takaakierroissa koko ajan tiellä ja muutenkin. Irtoamista päästään kanssa nyt tehotreenaamaan kun vauhti alkaa olla kunnossa, mahtavaa ♥ Motivaatio on korkealla, innolla odotan että päästään menemään kokonaisia ratoja, uusi ryhmä oli huomattava parannus meidän aksalle! Ollaan edistytty hirveästi ja motivaatio on paljon korkeammalla, oikeastaan meidän olisi pitänyt vaihtaa ryhmää jo paljon aikaisemmin. Olisikohan ensimmäiset startit ensi vuodelle semmoinen todellinen tavoite?
A ja puomi osana rataa meidän kolmansissa epiksissä
7. marraskuuta 2017
Aurinko ja luonnonpelto
Kerrankin sain edes vähän onnistuneita liikekuvia aikaan ja talletettua Viiman salaisen pystykorvaisuuden! Kuvat napsin juuri päivän vai kaksi ennen ensilumia, meidän iki-ihanalla lähipellolla. Ihana oli päästä tänne kävelemään, on maalla lenkkeily vain niin paljon kaupunkilenkkeilyä mukavampaa. Viima oli tyytyväinen kun pääsi juoksemaan, vielä kun saisi itselleen seuraa niin ei tarvitsisi itsekseen riehua. Lähiaikoina ei nimittäin olla päästy leikkimään juuri kenenkään kanssa ja hihnassa olevasta ajokoirasta ei ole tarpeeksi riemua täynnä energiaa olevalle paimenkoiralle. Näinä hetkinä niin paljon tekisi mieli hankkia Viimalle kaveri, toinen paimen tähän talouteen. Etenkin, kun itseäni kiinnostavilla kasvattajilla on tulossa aivan liian monta aivan liian ihanaa yhdistelmää. Voi ei, yritän taas saada pentuhaaveilun pysäytettyä, vaikka tekisi vain mieli haaveilla ja toteuttaa nämä haaveet... Olisipa mahdollisuus!
2. marraskuuta 2017
Hirmusen hyvä hylly
Tiistaina käytiin mölliradalla kotihallissa. Radalla oli putkien ja hyppyjen lisäksi myös puomi ja A, ohjauksiltaan helppo ykkösluokkaa muistuttava rata. Viima teki hirveän mukavalla fiiliksellä, vaikka vauhtia olisikin saanut olla vähän enempi. Puomi ja A oli super! Itse jännitin vain ennen rataantutustumista, sen jälkeen oli aika hyvä ja luottavainen tunnelma. Hyvä kisakokemus siis! Lopputuloksena saatiin hylky, koska puomi nyt vain oli niin ihana enkä itse kutsunut koiraa tarpeeksi tiukasti lähelle kolmosesteen jälkeen, jolloin Viima kävi puomilla pyörähtämässä. Muuten mentiin nollaratana! Hirveen tyytyväinen ♥ Ehkä mekin päästään joskus kisaamaan!
27. lokakuuta 2017
Syksy ♥
Kirpeä syysilma, viileä tuuli poskilla, hämärtyvät illat. Putoilevat lehdet ja värikäs metsä, auringonsäteet puiden lomitse. Ei ole liian kuuma, ei liian kylmä. Lätäköt maassa, jalkoihin saa laittaa kumisaappaat. Syksy ♥ Jotenkin se tuli tänä vuonna todella nopeasti, lehdet kellastuivat ja tippuivat hirveän nopeasti. Nyt on jo ensilumet sataneet ja aurinkoinen, värikäs alkusyksy olisi kai virallisesti ohi. Meilläpäin on tällä hetkellä maassa muutama lumihiutale, missään maa ei ole oikeastaan peittynyt. Sinällään odotan innolla, että tännekin saadaan kunnolla lunta, koska lumi nyt vaan on ♥ Tosin kovia pakkasia missä ei tarkene mitenkään en odota innolla, enkä myöskään ainaista lunta-räntää-eikun vettä pallottelua tässä loppusyksystä, alkutalvesta. Viima odottaa varmasti jo innolla lumen oikeaa tulemista, pääsee taas kierimään. Ehkä tänä vuonna tulee niin paljon lunta, että siellä pääsee pienet lumesta hullaantuvat koiralapset riehumaan ja möyrimään?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)